Syrjähyppy Vienan Karjalaan

Terapeuttinen valokuva on osaltani ollut tauolla, sillä tein neljän päivän intensiivisen matkan Vienan Karjalaan Jyskyjärvelle. Otan Haagan kuvaprojektini aikatauluksi "vappuun mennessä".

Vienan matka oli monipuolisesti antoisa. Kuvasinkin melko paljon, mutta kuviin en ole nyt läppäriltä niitä katsoessani tyytyväinen. Toki opin kamerasta taas muutaman uuden asian, ja valotuskokeiluja tuli tehtyä sekä kuunvalossa että aamu- ja iltaruskossa. Yhdessä vaiheessa muistikorttini alkoi uhkaavasti täyttyä, joten valitettavasti hidastelin kuvaamista. Nyt tiedän, mitä hetikohta hankin: lisämuistikortin ja toisen putken, jolla pääsen lähemmäksi. Mieltä polttelee halu päästä uudestaan Jyskyjärven maisemiin.

Tässä muutama kuva ikään kuin todisteeksi.





Harmikseni ei ainoatakaan kunnon kuvaa riippusillasta tai -silloista. Niitä on Jyskyjärvellä kolme, ja ne yhdistävät mantereen ja ison saaren, jossa paljon asutusta (toki saarelle on nykyään kiertoteitse poloinen maantiesilta, joka ei talvikäytössä). Keskimmäisen sillan kupeessa on usein tapaaminen, sillä siitä on lyhyt matka tsasounaan, kulttuuritalolle ja kouluun. Siltaa yhdistää, antaa mahdollisuuden päästä johonkin, jonkin luokse.

SILTA alkaa kiehtoa minua myös symbolisella merkityksellään! Tuleeko tästä uusi kuvausaihe?!

Terapeuttinen valokuva 1b

Tiistaina illan hämärtyessä pääsin viimein käymään Haagassa. Kuvasin pikaisesti taloa talviasussaan ja lopuksi laahauduin vinttiin. Siellä on pölyistä ja sekaista. Jotakin menneestä kertoo sinkkiamme - ajasta ennen muovia! En löytänyt sitä, mitä olin toivonut. Myöhemmin sain siskoltani vinkin, että voisi löytyäkin! - Vanhoja puusuksia oli orrella useampiakin!

Äidiltäni sain lainaksi valokuva-albumin, jossa kuvia lapsuuden ajoilta. Niissä mm. hiihtokilpailut tuon kerrostalon lapsikatraalle meikäläinen mukana. Ne sukset ja sauvat!

Homma siis jatkuu pala palalta vähän verkkaisesti.

Otan maanantaina salaman kaikkineen mukaani. Jospa saisin sen käytössä vähän ohjausta.

Terapeuttinen valokuva 1

Tehtävänämme on valita kuvaamisen kohteeksi maisema tai kulttuuriperinökohde, esim. rakennus. Aluksi kuvaamme sen sellaisenaan ja selitämme kohteen historiaa.

Olen kahden vaiheilla, ja siksi nyt esitän kuvat kahdesta kohteesta: lapsuus- ja nuoruusaikaisesta kotitalostani Helsingin Pohjois-Haagassa Näyttelijäntiellä ja toiseksi nykyisestä työpaikastani Kellokosken yläasteella Tuusulan Kellokoskella Koulutiellä.

Näyttelijäntie 18:n kaksi kerrostaloa on valmistunut 1957. Talot rakennettiin Imatran Voiman työntekijöille aravalainoitteisiksi omistusasunnoiksi. Kahdessa talossa on yhteensä 8 rappua ja 85 asuntoa. Talojen takana oli ja on metsää, ja silloin Näyttelijäntiekin loppui näillä kohdin.

Talossa tehtiin viime vuonna (2010) iso putkiremontti ja asukkaat joutuivat muuttamaan muutamiksi kuukausiksi evakkoon. Niinpä iäkkäät vanhempanikin, jotka ovat asuneet talossa sen alusta alkaen ja siis 52 vuotta, muuttivat palvelutaloon. Sinne he sitten jäivätkin, ja näin ollen asunto on tyhjillään ja tavarat remontin alta vielä kahdessa huoneessa läjässä. Melkoista tunnetason myllerrystä on tämä viime vuosi ollut - ja jatkuu yhä.

Suunnittelen kuvaavani talon talvimaisemassa lähiaikoina.


Pohjois-Haagassa osoitteessa Näyttelijäntie 18 A 8 on ollut kotini 4-21-vuotiaana. Päädyn toinen kerros ja parveke ynnä sivusta neljä ikkunaa. Kuva vuodelta 2008.

Kellokosken koulukeskus sisältää yläasteen ja lukion tilat - kadun toisella puolella on Ruukin ala-aste. Koulu on alkanut tällä alueella syksyllä 1961 eli ensi syksynä vietetään 50-vuotisjuhlia. Rakennuksia on laajennettu useaankin otteeseen, viimeksi 2004-2005 rakennettiin juhlasalin kylkeen näyttämösiipi, joka toimii musiikkiluokkana. Samoihin aikoihin koko muu koulu remontoitiin. Kolmannes koulutiloista paloi reilu 10 vuotta sitten (joululomalla, syynä sähköjodot kattorakenteissa), joten osa rakennettiin silloin uudestaan. Itse Kellokoski on vanhaa asuinaluetta, ruukkimiljöö joen rannassa. Tunnetuinta paikkakunnalta lienee Kellokosken psykiatrinen sairaala.

Rakennuksen ja alueen tarkempi historia on minulta vielä tutkimatta. Olen tullut Kellokosken töihin syksyllä 2003. Täältä aion jäädä eläkkeelle!



Kellokosken koulukeskus maaliskuussa 2011.