Tehtävä 7 tuotekuvaus: metalli

Maanantaina 22.11. aloitimme metallisesineiden kuvaamisen. Kokeilimme, Margit ja minä, syömävälineitä ministudiossa. Ei ollenkaan helppoa. Valo ei aluksi tuntunut riittävän, ja laitoimmekin studion molemmat lamput takaseinän taakse. Tarvitsimme vielä lisälampun, jonka lainasimme naapurista. Varjoja tuntui lusikan kuppiosaan jäävän, mutta ylävalon avulla vähemmän. Tuli liikuttaa ylävaloa ja toisaalta kameraa jalustassaan ylös tai alas. Homma tarvitsi hyvinkin kaksi ihmistä.

Tehtävä 7: tuotekuva 2 lasi

Lasituotteen kuvausta opeteltiin mennä viikolla. Pääsin vain maanantaina paikalle, mutta onneksi silloin kuulin kuvaamisen teoriaa: pääperiaatteena valo lasin läpi takaa.

Sain eilen hankituksi Hongkongin ministudion (Tikkurilasta, vein viimeiset!). Nämä kuvat ovat nyt ensimmäiset sillä kotona ottamani. Ei ihan helppoa! Kyllä tuli ope Jyrkiä ikävä, kun noita valoja yritän laitella. Mitään lasilevya tai peiliä ei huushollista löytynyt, voipaperia vain. Näytöllä huomasi, miten häkellyttävän epätarkkoja lasien reunat tai mariskoolin takareuna ovat.

Blogin käytössä ongelmia: miten saisi kuvat sievästo rinnakkain.? Alla olevaan tulokseen olen päässyt vasta monen poistamisen ja uudelleen lataamisen kautta. Arvelen olevan muukin keino.

Tuotekuvaus 1

Ensinnä suurkiitokset Martille, joka sai kuin saikin läppärini toimimaan mielenkiintoisen rupeaman jälkeen. Samalla hän auttoi vähän blogiani: nyt mullakin oma kuva.

Yllä olevat kaksi tuotekuvaa - helmet ja savilinnut - on otettu koulussa, ensimmäinen ns. Hongkongin studiossa, toinen huoneessa spottien kaa. Kaikki valot Matrin, mistä jälleen iso kiitos Sulle Martti, kun jaksat noita tavaroita roudata meidän kaikkien iloksi. (Jostakin kumman syystä savilinnut kumahtaa blogiin siirrettäessä kyljelleen - muut eivät - enkä saa niitä yrityksistäni huolimatta käännetyksi. Neuvoja!)

Alla oleva kannu on "kotistudiossa" , jossa pöydän jalkojen varaan rakensin kartongeilla laatikkoa. Salamaa en voi irrottaa kamerasta, mutta heijastin sen valon (joka päävalona) valkoisen kartongin kautta. Tasoittavana valona vastaseinän valkoinen kartonki; kannu seisoo harmaan kartongin päällä. Kiiltäviä kohtia kannuun tulee. Tulisiko niistä pyrkiä pois ja miksi? Onko ylipäätään pyöreään muotoon mahdollista saada sellainen valaistus, ettei tule kiiltäviä pisteitä? (Riitta, millaisen lähettimen mahdoit ostaa? Saako sillä salaman sivuun mutta tottelemaan kameraa?)

Vasta äsken huomasin Jyrkin ohjeet, että nimenomaisesti kotistudiossa, siis sisällä. Koulussa kun hän mainitsi luonnon valossa kuvaamisesta, niin oitis ajattelin viedä kannun ulos. Niinpä tein, ja mielenkiintoista oli. Laitan mukaan kolme kuvaa, jotka otettu tuossa pihalla (Hankasalmella, täällä lunta ja järven rannassa hitusen jäätä).

Tehtävä 5 Monet minät

Monet minät -tehtävässä oli funtsittava omaa eloaan. Melko pian mulle hahmottui kuvien aiheet. Syysloman aikan en kuvannut mitään, osaksi flunssan takia (en siis mitään!), osaksi ettei ollut välineitä. Mennä viikolla aloin jo tuumata uuden salaman ostoa, kun tuo oli ollut kadoksissa heinäkuusta asti. Kuinka ollakaan tiistaina nyssykkä löytyi ja salama siis. Olen hankkinut sen noin vuosi sitten käytettynä ja vain kerran aiemmin kuvannut sillä. Mutta nyt se siis käyttöön.

Olin vain tiistaina tunnilla ja mulla toki rekvisiittakassi mukana, mutta emme ehtineet kuvata kuin toive-minää ja sekin Mäen Antin kameraan. Omastani en osannut hakea sopivaa aukkoa salama-asetuksille, vaikka sain naapuriapua. (Nyt tiedän, että virta pitää olla kohdassa "viiva" , ei kohdassa ON). Saan ehkä Antilta kuvan tähän lisättäväksi, mutta nyt voin paljastaa kuvan idean: se on tuo viimeisin - toive, että pystyisin vielä vaeltamaan Lapissa jopa rinkka selässä.

Arki-minä ja pelko-minä on nyt väsätty kotosalla viikonloppuna. Opettelin käyttämään salamaani ja ekaa kertaa myös itselaukaisinta! Hyvä kun nää tehtävät pakottaa ottamaan kamerasta selkoa! Molempia näitä kuvia olen hitusen avannut fotarissa, mutta odotan kovasti sitä meidän ohjelman kuvankäsittelyn opetusta.

Äkkiähän - 1o sekunnissa - noissa piti siirtyä asemiin. Arki-minää tein salamalla, joka käännetty sivuun ja siis heijastaa. Kun siitä tuli melkoisen valoisa (ei kuitenkaan puhki), tein valkoisesta pahvista tötterön salaman päälle, jotta valoa hillitymmin. Sellaisesta kuvasta on vähän avattuna tuo blogin arki-minä.

Pelko-minä kärsii jatkuvasta niskapäänsärystä (eikä pysty rinkan kanssa tunturiin!). Ensin tein salamalla samaan tapaan kuin arjen. Tuli kovasti valoisaa. Sitten otin kaksi fikkaria ja niihin vielä valon eteen sinistä muovitaskua, teipillä kiinni kumpikin ja sivusta suuntaamaan kohti uhria. Kokeilin myös ilman sinisyyttä ja vaihtelin valotusaikoja, mutta tuossa nyt lopputulos. Kuva näytti paljon valoisammalta läppärin isolla näytöllä (tuosta ei melkein saa selvää!?). En halunnut avata liikaa. Toki koetin päästä sopivaan valotukseen itse kuvaustilanteessa, mutta sitten loppu jo voimat.

((Fotari ja kuvat ovat mulla läppärissä, mutta läppärin nettitikku huutaa "Oho! Viestiäsi ei voitu lähettää palvelinvirheen takia (#010)". Pöytäkoneen nettiyhteys on viimein saatu toimimaan viisi päivää sitten, edellisen kerran kesäkuussa. Tarina on pitkä ja tuskastuttava. Ja nyt sitten vuorostaan läppärin nettitikku ryppyilee. On siis siirrettävä blogitetut kuvat tikulla pöytäkoneelle jne. ))

JK. saman päivän ilta. Kiitos Antti toive-minä-kuvista. Valitsin tähän sen kolmannen.

Tehtävä 1 rästissä: pitkä ja lyhyt suljinaika

Rästissä oli tehtävän 1 lyhyt suljinaika. Nyt tässä molemmat: pitkä ja lyhyt. Tän iltakoulun ansiosta näen asioita jo selvemmin, tarkoitan esimerkiksi tätä suljinaika-asiaa. Olin kävelemässä rantaan pihassa olevan pienen tuulimyllyn ohitse, kun tajusin, että tuossahan on sitä liikettä, jonka voi yrittää pysäyttää tai antaa näkyä kuvassa. Viimeisessä kuvassa olisi voinut yrittää vieläkin lyhyemmällä ajalla (nyt muistaakseni 1/250), mutta toisaalta päivä oli hämärä ja sateinen (ja tuulinen), joten epäilin. Keskimmäisessä kuvassa näkyy se "tyhjän siiven" kohta. Myös itse mylly on laakereilla ja pyörii; siksi eri kulmista.