Tämä blogin käyttö on mulla ensikertaista ja melkoisen vaivalloista. Mutta jos sen tämän vuoden aikana jotenkin oppisi, niin olisihan se jotain.
Haluaisin muuttaa blogin nimeä, kun nyt vähän oivallan, miten ja mihin sitä käytetään. Antaisin nimeksi Kaijan työkansio Hyvinkään iltakoulussa. Mutta te, jotka täällä käytte, tiedätte nyt ajatukseni.
Olen viime maanantaina Margitin avustuksella ekan kerran päässyt sisälle omaan blogiini. Tämä on toinen kerta. Samoin opin viikko sitten, miten kuvien pikselimäärää pienennetään blogia varten ja miksi se on tarkoituksen mukaista. Kiitos jälleen kurssikavereille.
Nyt yritän laittaa tänne aiempia tehtäväkuvia. Läppärilläni on myös syksy-ihminen-kuva, mutta se on nyt raakamuodossa enkä ehkä löydä sitä ja osaa liittää. Yritän myöhemmin.
Ylipäätään olen kuvannut raakaa reilun viikon (yksi oli jpeggiä ja raakaa!), joten vähän harhaileva olo vielä.
Tehtävä 1
Tämän tehtävän kuvat on otettu Punkaharjulla, missä olin kuntoutuskurssini päätösjaksolla. Apuna oli kolme kurssikaveria, löytynyt taskulamppu ja jalusta. Painelimme iltamyöhällä kuntoutuskeskus Kruunupuiston pihalle ja metsäänkin. Kasvohahmojen kuvassa on fikkaria kuljetettu kunkin kasvojen ohi. Ja suljin tietysti asennossa bulb. Penkki ja tikkataulu myöskin asennossa bulb. Oli muuten eka kerta, kun tällaisessa suljintilassa kuvasin. Tuloksesta ei voi juurikaan sanoa mitään kaunista. Hämmästyksekseni kuvattavat pitävät epämääräisistä hahmoistaan kovasti (kohteliaisuuttaan ja heistä hämärät häilyvät olivat jotenkin jänniä). No, kokemusta sain.
15 min ja yristystä, yritystä ...
Nythän kävi niin, että kuvat eivät suostu siirtymään sähköpostistani tälle koneelle, jotta voisin siirtää ne tähän blogiin.
Lopulta sain siirrettyä tehtävän 1 kuvat, mutta ne tulivat tuonne ylimmäisiksi enkä mitenkään onnistunut siirtämään niitä oikeaan paikkaan. Ärräpäitä. Pitääkö kaikki opetella yrityksen ja erehdysten loppumattoman virran kautta??? - Lähdin saunaan, jos helpottaisi.
Tehtävän 3 alkuharjoitus
Harjoittelua mallin ohjaamisesta tavoitteena lehtikuva taiteilijasta häntä esittelevään juttuun. Ongelmia oli aivan liikaa rajauksen kanssa, fotarin käyttö ei suju. Olisin halunnut hitusen lisää tilaa pään yläpuolelle ja oikeasta reunasta pois.
"Ärräpäitä. Pitääkö kaikki opetella yrityksen ja erehdysten loppumattoman virran kautta???"
VastaaPoistaKyllä pitää. Tsemppiä sinulle.
Ari
Puiston penkki olisi ehkä voinut olla valoisampikin, mutta näyttää aavemaiselta, toimii kuvana. Tikkataulu on valotuksena aivan hyvä mutta olisiko hieman väljempi rajaus ja ehkä kuvan lievä suoristus paikallaan. Kasvokuvassa, kasvot jäävät aika pisteiksi, joten kuva jää aika ohueksi, kun kasvot ovat melko pieniä ja kaukana toisistaan.
VastaaPoistaTaulukuva toimii hyvin, mutta tarkempaa käsitystä on vaikea saada. Silmälasien heijastus on voimakas, polarisaatiosuotimella tai valon tai kuvaajan tai kasvojen pienellä suunnanmuutoksella voisi saada katoamaan. Oikean pylvään olisi kyllä kannattanut rajata pois mutta pystyrajaus on aika hyvä. Kasvoissa olisin tuonut aavistuksen pystymmäksi kasvoja.
Kaiken oppii, kun vain on positiivinen asenne. Vaikka olen itsekin kuvannut yli 22 vuotta aktiivisesti, ei kaikki asiat ole siltikään helppoja ja ärrät lentää sisäänpäin. Itse vielä yritän tehdä asiat photarin sijaan gimpillä, mikä on vielä askel tuntemattomampaan.
Ja jos yhtään lohduttaa, minulla näitä aktiivisia kuvausvuosia on takana jo 38 kappaletta, enkä vieläkään osaa läheskään kaikkea, mitä haluaisin osata.
VastaaPoistaMitä enemmän joudun käyttämään kuvankäsittelyä, sitä enemmän itse kuvaus on epäonnistunut. Tämä on tietysti vain minun mottoni.
Tärkeintä kuitenkin on kuvata paljon, ja nauttia tekemisestään.
Ari
Hei Kaija!
VastaaPoistaKiitos kuvistasi! Niiden sisältö ja ilmaisu on jännittävällä tavalla salaperäinen, elokuvamainen jopa surrealistinen. Elokuvamaiseksi viimeksi s-postiini lähetetyt neljä kuvaa tekee se, että esittämäsi kuvat voisivat toimia kuvakäsikirjoituksena elokuvan 3-4 otokselle. Ajattelitko itse kuvia luodessasi etenevää tarinaa vai ovatko kuvasi puhtaasti ajatellut yksittäisiksi otoksiksi.
Nähtyäni kuvasi, minulle tuli mileen, että sinua saattaisi kiinnostaa ja inspiroida amerikkalainen valokuvaaja Duane Michals. Googleta ja tutustu. Puhutaan sitten lisää.